Tilasin sen "kuuluisan" The International School of sugarcraft, book one'n. Ja mutaman muunkin opuksen. Voi taivas mitä ihanuuksia siellä onkaan. Tuli ihan tunne, että kakkutaivas aukeni siitä ja alun alussa vasta olen =D Mitä kaikkea sitä tosiaan voikaan tehdä, kokeilla ja yrittää. Ja vielä enemmänkin, huh! Nyt vasta parin pvän kirjanomistajana, ihan ensimmäisenä mieleni teki kokeilla taas pitkästäaikaa pikeeriä. Kirjassa oli ko. tossut, toki paljon upeimpana ja siistimpänä, mutta ensimmäisiksi tossuikseni, olen todella tyytyväinen ;)
Tein tossujenpohjat SLY'ta saamastani lilasta sokerimassasta
Leikkasin jämäkästä mutta kevyestä kuitukankaasta tossujen seinät.
Asettelin leivinpaperinpalan pesusienen päälle ja tossujenpohjat leivinpaperin päälle.
Asettelin ne nuppineuloilla varovasti tossunpohjien ympärille.
Neulat olivat napakasti pohjanreunojen vierellä, mutta ei sokerimassanläpi eikä kankaan läpi.
Kankaanreunat jäi neulojen ja pohjienreuonojen väliin "puristuksiin".
Pursottelin tosi jämäkkää pikeeriä tossujen ympärille kauttaaltaan paitsi neulojen kohin.
Annoin kuivua reilusti kunnes poistin neuloja varovasti, yksitellen.
Neulan poistettua, pursotin ne kohdat vielä, jotka jäi vaille kun neulat olivat paikoillaan.
Kaikkien neulojen poistettua, pursotin vielä pohjan ja pikeerien yhtymäkohdat siisteiksi.
Periaatteessa, haluisin vielä keksiä keinon, jotta koriste olisi täysin syötävä.
Nythän tuo ns. tukikangas jäi tuonne pikeerin alle. Eikä rusetitkaan ole syötäviä.
Rusetit tosin voi helposti korvata syötävällä kukalla tmv, mutt kun vielä keksisi
syötävän tukikankaan. Ehkäpä sellainen onkin jo, minä en vielä vain sitä tiedä =)
Joten jos sinä tiedät, kerro ihmeessä minullekin?
Toki aina voi kokeilla kankaan poistoa varovaisesti....
Kommentit