Esikoisella tekee tiukkaa muistaa katsoa kello, kun esim.kotiintuloajasta on puhe jne. Siksipä ostetaan hälle rannekello syntymäpvälahjaksi. Tosin, sitä hän itsekkin toivoo.
Siitä kumpusi mieleen että kun hän oli 6kk vanha, tein keramiikassa hänelle seinäkellon. Tokihan toivon että hän säilöö sitä edes muistona, kun tuosta nalle-aiheesta ulos kasvaa (on tainnut kasvaa jo ;D). Tosin, niin tapahtuu jos äitiinsä tulee. En sitte pysty juuri mistään tavarasta luopumaan, oonkin sellainen säilytän-kaiken-tyyppi ;D
Ja jotta kaikkia kohtelisin tasapuolisesti, tokihan meidän muutkin sai oman kellonsa. Tai ainakin kellonpohjat on jo valmiina. Vielä ku saisi koneiston ja viisareineen ja numerotkin paikoilleen. =D

899060.jpg